Valaisimien perusosista käytetään seuraavia nimityksiä:

• Lamppu on valaisimen vaihdettava valonlähde eli polttimo.
• Valaisin on laite, johon lamppu kiinnitetään.
• Kullakin valaisimella ja lampulla on kanta; kun lampun ja valaisimen kannat ovat samat, sopivat ne normaalisti yhteen (poikkeukset on esitetty alempana).

Lamppujen, valon ja valaistuksen ominaisuuksia

Elinikä eli polttoaika

tunti (h)

Lamppujen elinikä eli polttoaika ilmoitetaan yleensä tunteina (h). Hehkulampun tyypillinen polttoikä on 1000 h. Kaikki muut lampputyypit ovat tätä pidempi-ikäisiä, jopa monikymmenkertaisesti. Elinikä voidaan ilmoittaa myös vuosina. Alalla on sovittu, että 1000 h poltto vastaa yhtä vuotta.

Ilmoitettu polttoaika on keskiarvo, ei lupaus kestoiästä. Lampun käyttöiän ilmoittaminen perustuu IEC-standardin mukaiseen mittausjärjestelyyn. Testatuista lampuista 50 % on palanut vielä ilmoitetun tuntimäärän jälkeen.

Energiatehokkuusluokka

EU:n lamppujen energiatehokkuusmerkintä luokittelee lamput huomioiden valotehokkuuden (lm/W) ja polttoiän (h). Energiatehokkain luokka on A ja heikoin G. Hehkulampun tyypillinen luokka on E, halogeenilamppujen D-B ja (pienois)loistelamppujen A-B.

Merkinnän skaala alkaa olla ajastaan jälkeenjäänyt (v. 2011), kun kolme viimeistä luokkaa ovat lainvastaisia myydä, ja markkinoilla on heikoimpia A-luokan lamppuja tehokkaampiakin ratkaisuja.

Jännite

voltti (V)

Valaisimien ja lamppujen yleisin jännite on 230 V vaihtovirta, eli ne kytketään normaaliin verkkovirtaan. Myynnissä on myös 12 V valaisimia ja lamppuja. Tällöin verkkovirran ja lampun väliin täytyy asentaa muuntaja.

Luminanssi

cd/m2

Luminanssi eli valotiheys kuvaa sitä valoa, jonka pinta heijastaa tai säteilee ja jonka silmä aistii. Ihmisestä pinta näyttää sitä kirkkaammalta, mitä suurempi sen luminanssi on. Luminanssia käytetään valaistuksen suunnittelussa.

Säteilykulma

aste (°)

Alasvalojen ja kohdevalaisimien lamppuja on saatavilla erilaisilla säteilykulmilla. Kun halutaan tarkempi kohdennus, valitaan pienempi säteilykulma. Suurempi säteilykulma luo enemmän yleisvalaistusta.

Teho

watti (W)

Lampun teho kertoo, kuinka paljon se kuluttaa sähköä. Sen sijaan se ei kerro valon määrää, mihin vaikuttaa oleellisesti myös lampun valotehokkuus (lm/W). Valaisimille on ilmoitettu maksimiteho. Valaisimeen saa laittaa enintään maksimitehon kokoisen lampun.

Valaistusvoimakkuus

luksi (lx) lx = lm / m2

Valaistusvoimakkuus tarkoittaa pinnalle osuvan valon määrää. Valaistusvoimakkuus on sitä pienempi, mitä kauempana pinta on valolähteestä. Valaistusvoimakkuutta käytetään kuvaamaan, miten hyvät valaistusolosuhteet jossakin tilassa on:

• Keskipäivä kesällä 100 000 lx
• Hyvin valaistu toimisto 800 lx
• Olohuone 100–150 lx
• Täysikuu 0,25 lx

Valotehokkuus

lm/W

Lampun valotehokkuus lm/W kertoo, kuinka paljon valoa (lm) yksi watti (W) sähköä tuottaa. Polttoiän ohella lampun tärkein tekninen ominaisuus.

Valovirta

lumen (lm)

Valon määrä, jonka ihmissilmä näkee.

1 lm = 1 cd x sr (steradiaani) => 1 cd valonlähde joka säteilee kaikkiin suuntiin, tuottaa noin 12,57 lm valovirran ( 4 x pii).

Valovoima

kandela (cd)

1 kandela vastaa noin yhdestä kynttilästä lähtevää valovoimaa.

Virallisesti: Kandela on SI-järjestelmän mukainen mittayksikkö valon intensiteetille eli valon voimakkuudelle eli valovoimalle. Kandela on myös lumen steradiaania kohti (lm/sr).

Värilämpötila

kelvin (K)

Värilämpötila ilmoittaa tietyn väristä valoa säteilevän hehkulangan lämpötilan. Se siis ilmoittaa valon värisävyn. Mitä suurempi värilämpötila, sitä kylmempää valo on värisävyltään. Kodin valaistuksessa lämpimät sävyt koetaan yleensä miellyttävinä. Tarkempaan työskentelyyn, esimerkiksi lukuvaloksi, soveltuvat kylmemmät sävyt. Alla esimerkkiarvoja:

• Lämmin valkoinen 2700 K (hehkulamppu) – 3000 K
• Valkoinen 3500 K
• Kylmä valkoinen 4000 K
• Päivänvalo 5500 – 6000 K

Värintoisto

Värintoistoindeksi eli Ra-indeksi on suure, jolla mitataan valonlähteen kykyä toistaa värejä verrattuna vertailuvalonlähteeseen.

Värintoistoindeksi ilmoitetaan lukuna asteikolla nollasta sataan, missä 0 tarkoittaa täysin monokromaattista valoa, jossa värit eivät toistu lainkaan, ja 100 täydellistä värintoistoa. Värintoistoindeksi ei ilmoita valon väriä, vaan sen ilmoittaa värilämpötila.

Valo, jonka värintoistoindeksi on yli 80, koetaan yleensä varsin luonnolliseksi. Indeksiltään alle 70:n jäävä valo taas koetaan luonnottomaksi tai värittyneeksi, tai jotkin tietyt kohteet näyttävät valossa omituisilta.

Loistelamppujen värisävyt ilmoitetaan usein värilämpötilan ja värintoistoindeksin yhdistävällä luvulla seuraavasti:

• 827 – värintoistoluokka 8 (80 – 90), värilämpötila 2700 K
• 830 – värintoistoluokka 8 (80 – 90), värilämpötila 3000 K
• 840 – värintoistoluokka 8 (80 – 90), värilämpötila 4000 K
• Jne. Ensimmäinen numero kertoo värintoistoluokan 9 = 90 – 100, 8 = 80 – 90 jne. Kaksi viimeistä numeroa kertovat värilämpötilan 100 K.

Lampputyypit

LED-lamppu

Led on puolijohdekomponentti, joka säteilee valoa kun sen läpi johdetaan sähkövirtaa. LED-lamput kehittyvät nopeasti, ja niitä on saatavilla lukuisilla lampun kannoilla ym. variaatioina. Yleisesti LED-lamppujen valotehokkuus ja kestävyys ovat erinomaiset.

LED-lampun tyypillinen elinikä on noin 50 000 h, ja valotehokkuus noin 40 – 60 lm/W. Molemmat vaihtelevat ja kehitys etenee nopeasti. Himmennettävyys riippuu mallista. Yleensä LED-lamput eivät ole himmennettäviä, ellei sitä ole erikseen mainittu.

Energiansäästölamppu

Energiansäästölampulla tarkoitetaan hehkulamppua energiatehokkaampaa, loisteputken periaatteella toimivaa, kierrekantaista (E27 tai E14) pienoisloistelamppua. Loistelamppujen vaatima liitäntälaite on lampussa mukana, ja siksi energiansäästölamput kytketään suoraan 230 V vaihtovirtaan. Tämä on tärkein ero pienois- eli yksikantaloistelamppuihin, joissa liitäntälaite ei ole lampussa vaan valaisimessa.

Energiansäästölamput eivät normaalisti ole himmennettävissä, vaikka myös himmennettäviä erikoismalleja on saatavilla. Ulkokäytössä energiansäästölamppu ei välttämättä anna täyttä valotehoa. Umpinaisessa, ahtaassa valaisimessa lamppu lämpiää niin paljon, että se toimii yleensä hyvin.

Energiansäästölampun elinikä on noin 6 – 20 000 h, ja valotehokkuus noin 40-60 lm/W. Energialuokka on yleensä A tai B.

Hehkulamppu

Hehkulamppu tuottaa valoa kun volframista tehtyyn hehkulankaan johdetaan sähkövirtaa. Hehkulampun heikkous on sen huono hyötysuhde. Vain n. 3-5% sähköstä muuttuu valoksi, ja loppu lämmöksi. Hehkulamppujen valmistus on lopetettu ja käyttö on asteittain kielletty.

Tavallinen hehkulamppu tuottaa kellertävää, lämpimäksi koettua valoa, jonka värilämpötila on noin 2700 K.

Hehkulampun tyypillinen elinikä on noin 1000 h. Valotehokkuus on noin 11 lm/W.

Halogeenilamppu

Halogeenilamppu on hehkulamppu, joka on tavalliseen hehkulamppuun nähden pitkäikäisempi ja energiatehokkaampi. Halogeenilampun suojakupu on täytetty hehkulampun tavoin inerteillä kaasuilla, joita on täydennetty halogeenikaasuilla. Kuumasta hehkulangasta haihtunut volframi reagoi kaasuuntuneen halogeenin kanssa. Tämä mahdollistaa hehkulangan lämpötilan nostamisen korkeammaksi, ja kuumempi hehkulanka lisää hyötysuhdetta.

Halogeenilampun tyypillinen elinikä on noin 2000 h, eli 2-kertainen hehkulamppuun verrattuna. Valotehokkuus on noin 15 - 18 lm/W. Energialuokka on C – D, uusimmissa myös B.

Halogeenilamppuja myydään sekä 230 V vaihtovirtaan että 12 V tasavirtaan kytkettävinä. 12 V lamput vaativat muuntajan. Halogeenilamppuja on saatavilla erilaisilla kannoilla, muodoilla, värilämpötiloilla jne.

Halogeenilamppu on himmennettävä.

Loisteputki

Loisteputken valontuotto perustuu sähkön kulkemiseen matalapaineisessa elohopeahöyryssä, jolloin höyry tuottaa sekä näkyvää valoa että ultraviolettisäteilyä. Putken sisäpinnan loisteaine muuttaa ultraviolettisäteilynkin näkyväksi valoksi, jonka väri riippuu loisteaineen koostumuksesta. Valossa saattaa esiintyä värinää.

Loisteputket eivät sisällä liitäntälaitetta, eli niitä ei kytketä suoraan verkkovirtaan, vaan niille tarkoitetuissa valaisimissa on valmiina sytytin ja kuristin (= rautasydäminen kuparikäämi, joka rajoittaa virran ao. putkikoolle sopivaksi; tämä on ns. magneettinen liitäntälaite).

Saatavilla on myös valaisimia, joissa kuristin ja sytytin on korvattu elektroniikalla (ns. elektroninen liitäntälaite). Tällöin putki syttyy nopeammin eikä valo värise.

Ulkokäytössä loisteputki ei välttämättä anna täyttä valotehoa. Umpinaisessa, ahtaassa valaisimessa lamppu lämpiää niin paljon, että se toimii yleensä hyvin.

Loisteputken tyypillinen elinikä on noin 15 000 h, mutta jopa 60 000 h kestoisia lamppuja on saatvilla. Valotehokkuus on noin 70 – 100 lm/W. Se ei ole himmennettävä.

Loistelamppu sopii hyvin kodin yleisvalaisuun. Erityisesti loistelamppuvalaisimia kannattaa käyttää tiloissa, joissa tarvitaan paljon valoa ja joissa lamppuja poltetaan pitkään (esim. keittiö, eteinen, olohuone).

Yksikantaloistelamppu

Yksikantaloistelampussa (= pistokantainen pienloistelamppu) on tavallisesti kaksi rinnakkaista, päistään yhdistettyä lasiputkea. Niiden tehot vaihtelevat välillä 8 - 24 W. Pienoisloitelamppujen ominaisuudet ovat vastaavat kuin isommilla loisteputkilla: pitkä polttoikä, hyvä energiatehokkuus – mutta ne eivät ole himmennettävissä. Pistokantaiset lamput ovat tyypillisesti kierrekantaisia energiansäästölamppuja vielä hieman energiatehokkaampia.

Yksikantaloistelampuille tarkoitetuissa valaisimissa on joko elektroninen tai magneettinen liitäntälaite valmiina. Siksi pienoisloitelamput ovat vielä energiansäästölamppuja ekologisempia ja taloudellisempia: liitäntälaite ei joudu jätteeksi lampun vaihdon mukana.

Elohopealamppu

Elohopealampun valontuotto perustuu elohopeahöyryn korkeassa lämpötilassa ja paineessa lähettämään sähkömagneettiseen säteilyyn, josta pääosa on näkyvää valoa ja osa ultraviolettisäteilyä. Elohopealamppu tuottaa melko valkoista, hiukan sinertävää valoa. Se on purkauslampuista hinnaltaan edullisin, mutta energiatehokkuudeltaan huonoin. EU on kieltänyt elohopealamput 2015 alkaen.

Elohopealamppu vaatii liitäntälaitteilla varustettua valaisinta, eikä sitä voida kytkeä suoraan verkkovirtaan tai käyttää normaaleissa asuntovalaisimissa.

Elohopealampun tyypillinen elinikä on noin 20 000 h. Valotehokkuus on noin 50 lm/W.

Monimetallilamppu

Monimetallilamppu on purkauslamppu, jonka valontuotto perustuu sen purkausputkessa käytettyyn usean eri metallin seokseen. Lamppu on samankaltainen kuin elohopeahöyrylamppu, mutta sen tuottama valo on puhtaamman valkeaa ja värientoistokyky parempi. Monimetallilamput myös valaisevat elohopealamppuja tehokkaammin, mutta ovat hieman lyhytikäisempiä.

Monimetallilamppuja käytetään lähinnä urheilutilojen, puistojen, kaupunkikeskusten, torien ja aukioiden valaisemisessa, missä luonnollinen värintoistokyky on tärkeää. Monimetallilamppuja käytetään myös yleisesti sisävalaistuksessa julkisissa tiloissa, myymälöissä ja teollisuushalleissa.

Monimetallilampun tyypillinen elinikä on noin 10 000 h. Valotehokkuus on noin 70 – 100 lm/W.

Suurpainenatriumlamppu

Suurpainenatriumlamppu on kaasupurkauslamppu, jota voidaan käyttää vain valaisimissa, joissa on ko. lampulle tarkoitettu liitäntälaite. Suurpainenatriumlamppuja käytetään mm. teiden, piha-alueiden, hallien ja kasvihuoneiden valaisemiseen.

Suurpainenatriumlamppu tuottaa oranssinkeltaista valoa. Hyvää värintoistoa haluttaessa käytetään mieluummin monimetallilamppuja, jotka tuottavat valkoista valoa. Tavallisesti suurpainenatriumlamput ovat 50–1000 W tehoisia. Valotehokkuus on 70–130 lm/W. Kestoikä on jopa 32 000 tuntia, eivätkä ne merkittävästi himmene elinikänsä aikana, kuten useat muut lampputyypit. Näiden ominaisuuksien ansiosta suurpainenatriumlamput ovat erittäin taloudellisia käyttää.

Suurpainenatriumia pidetään nykyään kustannustehokkaimpana tievalaisintyyppinä. Kun uusia kohteita valaistaan, asennetaan nykyään melkein aina suurpainenatriumlamppuja.

Suurpainenatriumlampun tyypillinen elinikä on noin 20 - 32 000 h. Valotehokkuus on noin 70 - 130 lm/W.

Lamppuvertailu

Yhteenveto lamppujen energiatehokkuudesta ja taloudellisuudesta

Ostohintaa on lamppuvertailussa verrattu siihen, kuinka paljon valoa (lumen) saadaan euroa kohden. Kokonaistaloudellisuus on karkea arvio, johon on yhdistetty lampun energiatehokkuus eli sähkönkulutus, sekä sen kestävyys ja ostohinta. Se on yleistys ja vaihtelee tuotteittain, ja riippuu sähkön hinnan ja lamppujen ostohinnan muutoksista.

Lampputyyppi	Valotehokkuus lm/W	Polttoikä h	Ostohinta €/valon määrä lm	Kokonaistaloudellisuus
Hehkulamppu	11	1000	++	--
Halogeenilamppu	15	2000	+	-
Energiansäästölamppu	40 – 60	6000 – 20000	-	+/-
LED-lamppu	40 – 60	50000	--	+/-
Pienoisloisteputki	60 – 90	15000 – 30000	+	+
Loisteputki	70 – 100	15000 – 80000	+	+
Monimetallilamppu	70 – 100	10000 – 18000	+/-	+
Elohopealamppu	50	20000	++	++
Suurpainenatriumlamppu	70 – 130	20000 – 32000	+	++

Valittaessa kotiin uusia valaisimia, ekologisuuden ja taloudellisuuden valossa kannattaa suosia loisteputkia ja pienoisloisteputkia. Energiansäästölamput ovat pienoisloisteputkia kalliimpia ja vähemmän ekologisia yksinkertaisesti siksi, että loisteputkien vaatima liitäntälaite menee energiansäästölampun mukana jätteeksi, kun taas loistelamppuvalaisimessa se on pysyvä komponentti.

Lampputyyppien koodijärjestelmät

Lampuilla on kaksi yleisesti käytettyä kansainvälistä koodausjärjestelmää: ILCOS (International Lamp COding System) ja ZVEI (Zentralverband Elektrotechnik- und Elektronikindustrie), joiden yleisimmät koodit kullekin lampputyypille on esitetty alla. Valitettavasti lamppujen ja valaisimien valmistajat käyttävät omien koodiensa lisäksi näitä molempia. Alla on esitetty yleisimipien lampputyyppien koodien vastaavuustaulukko.

Lampputyyppi	Kanta	ILCOS	ZVEI
Hehkulamppu	E27	IAA	A60
Hehkulamppu	E14	IAB	C35
Halogeenilamppu	E27	HEG	QT 32
Halogeenilamppu	G9	HSGST	QT 15
Halogeenilamppu	R7s	HDG	QT-DE
Halogeenikohdelamppu	GU10	HAG	QPAR16
Halogeenikohdelamppu	GU5.3	RGI
Loistelamppu T5	G5	FDH	T16
Loistelamppu T8	G13	FD	T26
Rengasloistelamppu T5-C	2G13	FCH	T-R 16
Pienoisloistelamppu 2-sauvainen lyhyt	G23	FSD-I	TC-S
Pienoisloistelamppu 2-sauvainen lyhyt	2G7	FSD-E	TC-SEL
Pienoisloistelamppu 2-sauvainen pitkä	2G11	FSD	TC-L
Pienoisloistelamppu 4-sauvainen 2-nastainen	G24d	FSQ-I	TC-D
Pienoisloistelamppu 4-sauvainen 4-nastainen	G24q	FSQ-E	TC-DEL
Pienoisloistelamppu 6-sauvainen 2-nastainen	GX24d	FSM-I	TC-T
Pienoisloistelamppu 6-sauvainen 4-nastainen	GX24q	FSM-E	TC-TEL
Pienoisloistelamppu 4-sauvainen 4-nastainen	2G10	FSM-E	TC-F
Pienoisloistelamppu 2D 2-nastainen	GR8	FSS-I	TC-DD
Pienoisloistelamppu 2D 4-nastainen	GR10q	FSS-E	TC-DDEL
Elohopealamppu ellipsoidikupu	E27, E40	QE	HME
Monimetallilamppu putkilokupu	G12, G8.5, E27, E40	MT, ME	HIT, HIE
Monimetallilamppu kaksikantainen	R7s, Fc2	MD	HIT-DE
Suurpainenatriumlamppu putkilokupu	E40	ST	HST
Suurpainenatriumlamppu kaksikantainen	R7s	SD	HST-DE
Suurpainenatriumlamppu ellipsoidikupu	E27, E40	SE	HSE

Valaisimien IP-suojausluokitus

Valaisimen tai muun sähkölaitteen IP-luokka (engl. Ingress Protection) kertoo laitteen koteloinnin tiiviyden. Se määrittää laitteen suojauksen mm. pölyä ja vettä vastaan. Erilaisissa käyttöpaikoissa vaaditaan erilaista IP-luokkaa. Esim. kosteissa tiloissa vaaditaan tiiviimpää kotelointia kuin kuivassa jne.

IP-merkintä koostuu kahdesta numerosta. Ensimmäinen kertoo laitteen suojauksen vieraita esineitä kuten pölyä vastaan, toisen numeron kertoessa laitteen suojauksesta vettä vastaan.

Ensimmäinen numero:

• 0: Ei suojausta.
• 1: Suojaus suuria kappaleita vastaan, halkaisija 50mm tai enemmän.
• 2: Suojaus keskikokoisia kappaleita vastaan, halkaisija yli 12,5mm (kuten sormi).
• 3: Suojaus pieniä kappaleita vastaan, halkaisija yli 2,5mm.
• 4: Suojaus erittäin pieniä kappaleita vastaan, halkaisija yli 1mm.
• 5: Suojattu pölyltä. Ei edellytä täydellistä tiiveyttä, mutta haitallisia pölykertymiä ei saa syntyä.
• 6: Täydellinen suojaus. Pölytiivis.

Toinen numero:

• 0: Ei suojausta vettä vastaan.
• 1: Suojaus suoraan ylhäältä tulevaa vettä vastaan. Pisarasuojattu.
• 2: Suojaus ylhäältä +/-15 astetta tulevaa vettä vastaan.
• 3: Suojaus ylhäältä +/-60 astetta tulevaa vettä vastaan. Sateenkestävä.
• 4: Suojaus vesiroiskeita vastaan.
• 5: Kestää vesisuihkun joka suunnasta.
• 6: Kestää suurella paineella tulevan ruiskun.
• 7: Kestää hetkellisen upotuksen veteen.
• 8: Kestää pysyvän upotuksen.

Esimerkkejä yleisistä IP-luokista:

IP20 Standardinmukainen sisävalaisin kuuluu tavallisesti IP-luokkaan 20, eli laite on suojattu keskikokoisia kappaleita (kuten sormi) vastaan. Muilta osin suojausta ei ole.

IP21 Ulkokäytössä sateelta suojassa (esimerkiksi katoksessa) riittää kotelointiluokka IP21 (tippuvesitiivis).

IP23 sateenkestävä. Jos tarvitaan suojausta yläpuolelta tulevalta vedeltä, luokka on IP23.

IP44 roiskevedeltä suojattu. IP3x/-4x tarkoittaa, että laitteessa ei ole aukkoja, joihin voitaisiin työntää halkaisijaltaan 2,5 mm/1,0 mm oleva esine. IPx4 tarkoittaa, että valaisimen on kestettävä kaikista suunnista tulevia vesiroiskeita. Laitetta ei tavallisesti tehdä vedenpitäväksi, mutta siihen asennetaan vedenpoistojärjestelmä, joka estää veden pääsyn sähköosiin ja varmistaa myös sen, että vesi virtaa pois valaisimesta.

IP54/55 pölyltä ja vesisuihkulta suojattu. Merkinnällä IP54 tai IP55 varustettua laitetta voidaan käyttää pölyisissä tiloissa ja ulkokäytössä, koska se on suojattu vesiroiskeita vastaan. Merkintä on yleinen myös esim. kostean tilan valaisimissa.

IP66 Pölytiivis ja vesisuihkulta suojattu. IP6x on korkein mekaaniselle tunkeutumiselle (esineet/pöly) laadittu kotelointiluokka. IPx6 tarkoittaa suojaa voimakkaalta vesisuihkulta tai aaltojen roiskeilta. Tällaiset laitteet puhdistetaan usein paineletkulla tai ne asennetaan veneisiin, joissa ne altistuvat suoraan aalloille.

IP67 Pöly- ja vesitiivis. Sama mekaanisen tunkeutuvuuden kesto kuin IP66-luokalla, mutta laitteen on oltava vesitiivis myös 30 minuutin ajan 1 metrin syvyydessä.

IP68 Jatkuva upotus.