Rintamamiestalon salaojaremontti
Salaojaremontti on usein edessä 40-50-luvulla rakennetussa rintamamiestalossa, jos sitä ei ole tehty ollenkaan vuosien saatossa tai se on tehty huonosti. Kunnon salaojituksella varmistetaan perustusten ja kellarin seinien (perusmuuri) pysyminen kuivana. Näin talon rakenteisiin ei keräänny kosteutta ja erilaisilta home- ja sisäilmaongelmilta voidaan välttyä.
Vanhojen talojen salaojat | Salaojitus ja sadevesijärjestelmä | Mistä tietää onko talossa salaojat? | Salaojaremontin vaiheet | Salaojaremontin tuotteet | Salaojituksen kustannukset | Voiko salaojituksen tehdä itse? | Salaojituksen huolto
Miksi vanhoissa taloissa ei ole salaojia?
Rakennusten kosteusmääräyksiä alettiin tiukentaa 2000-luvulla, joten sitä ennen rakennettujen talojen salaojajärjestelmissä on usein puutteita tai niitä ei ole ollenkaan. Vanhassa rakennustavassa ei kiinnitetty huomiota rakennusten salaojitukseen tai kapillaarin hallintaan anturan ja alapohjan alla. Kapillaari-ilmiöllä tarkoitetaan kosteuden nousemista maaperästä rakenteisiin ja perustuksiin. Hienorakenteisessa maa-aineessa, kuten hiekassa ja savessa, kapillaari on suuri, kun taas pestyssä sepelissä kapillaari on hyvin vähäinen.
Vanhoissa taloissa on lähes 80-luvulle asti ohjattu katolta ja ränneistä tuleva vesi salaojajärjestelmään tai suoraan maahan rakennuksen vierustalle. Tämä on entisestään lisännyt ja ylläpitänyt alapohjan ja perustusten kosteutta.
Mitä salaojitus tarkoittaa ja miksi sitä tarvitaan?
Salaojituksella tarkoitetaan salaojajärjestelmää, joka rakennetaan rakennuksen ympärille. Salaojaputket asennetaan maan alle rakennuksen perustusten tasoa syvemmälle niin, että salaojaputken yläpinta on joka kohdasta perustusten alapintaa alempana. Salaojaputket ovat halkaisijaltaan 100-110 mm, reikäisiä muoviputkia, joihin niitä ympäröivä vesi kerääntyy. Putket kestävät hyvin maan painetta ja ohjaavat veden pois maaperästä rakennusten ympäriltä, joten vesi ei pääse perustuksiin.
Ilman toimivaa salaojajärjestelmää rakennuksen perustukset saattavat rappeutua ja kosteus rakenteissa ja rakennuksen alapohjassa voi aiheuttaa sisäilma- ja homeongelmia sekä routavaurioita. Jos maaperä on huokoinen ja läpäisee hyvin kosteutta, ei salaojitusta välttämättä tarvita. Tällöin riittää, että rännien kautta valuvat sadevedet ohjataan rännikaivoon ja siitä eteenpäin imeytyskenttään, avo-ojaan tai kunnan sadevesiverkostoon. Maaperän ja sen huokoisuuden arviointia kannattaa tiedustella paikalliselta maanrakentajalta.
Mikä ero on maaperän sadevesijärjestelmällä ja salaojituksella?
Sadevesijärjestelmällä tarkoitetaan rakennuksen katolta rännejä ja syöksytorvia pitkin sadevesikaivoihin ohjattavaa sadevettä. Sadevesi tulee ohjata aina sadevesikaivoon tai vähintään kolmen metrin etäisyydelle rakennuksesta pintakouruja pitkin, jotta vesi eri keräänny perustusten läheisyyteen. Salaojitus taas kerää kosteutta maaperästä ja ohjaa sen pois rakennuksen perustusten ympäriltä.
Omakotitaloissa sadevesijärjestelmä ja salaojitus pitää olla erillisiä. Näistä kahdesta järjestelmästä vesi johdetaan rakennuksista kauempana sijaitsevaan perusvesikaivoon ja siitä edelleen taas kunnalliseen sadevesiviemäriin, imeytyskenttään tai avo-ojaan. Kummallakin järjestelmällä on omat tarkastuskaivonsa, josta järjestelmien toiminta voidaan tarkistaa ja tarvittaessa huoltaa.
Mistä tietää onko talossa salaojitus ja toimiiko se?
Vanhojen talojen kohdalla ei aina ole varmaa tietoa salaojien olemassaolosta tai siitä, koska salaojajärjestelmä olisi uudistettu. Kunnan rakennusvalvonnasta kannattaa tiedustella kiinteistön perustuspiirustuksia, joista tilanteen voi tarkistaa. Piirustusten perusteella voi lähteä lapiolla tarkastamaan, onko salaojat toteutettu suunnitelmien mukaan. Kaikista vanhoista taloista ei piirustuksia kuitenkaan ole saatavilla.
Myös ilman piirustuksia voi lapio olla paras väline salaojatilanteen kartoittamiseksi. Kaivamalla sokkelista poispäin 30-40 cm ojaa esim. metrin syvyyteen voi katsoa tuleeko putkea vastaan ennen kovaa perusmaata. Ennen salaojituksessa käytettiin mm. tiiliputkia tai erilaisia muoviputkia, joten vastassa voi olla mitä vain. Vaikka vanhasta talosta löytyisikin salaojaputket, tulisi varmistaa että salaojitus toimii ja vastaa tämän päivän vaatimuksia.
Yleisimpiä ongelmia vanhoissa salaojituksissa:
- Salaojaputkia ei ole asennettu tarpeeksi syvälle.
- Katolta tuleva sadevesi on ohjattu salaojaan.
- Putkikoko ei ole tarpeeksi suuri, joten putket tukkeutuvat helposti (nykyään pitää olla vähintään Ø 100mm).
- Putket ovat ajan saatossa saattaneet mennä kasaan maan painosta.
- Sorakerros on liian ohut tai siinä on käytetty väärää maa-ainetta.
- Routasuojaus on vajaa tai sitä ei ole ollenkaan.
Toimimaton salaojitus voidaan huomata mm. näistä merkeistä:
- Sokkelin kunto: Jos sokkeli hilseilee tai siinä on värimuutoksia salaojituksessa voi olla ongelmia.
- Salaojan tarkastuskaivossa veden pinta on korkeammalla kuin olimman salaojaputken alareunassa.
- Tunkkainen sisäilma.
- Sadevesien ja lumien sulamisvedet kerääntyvät pihaan (ja lähelle rakennuksia).
Tarvitseeko salaojaremontti luvan?
Salaojaremontin luvanvaraisuus riippuu projektin laajuudesta sekä kunnasta. Salaojituksen uusimisen yhteydessä voidaan talo liittää kunnan hulevesijärjestelmään, johon pitää aina saada vähintään toimenpidelupa. Ennen remonttiin ryhtymistä kannattaa aina olla yhteydessä oman kunnan rakennusvalvontaan ja selvittää luvan tarve. Jos kotikunnallasi on käytössä Lupapiste-palvelu, voit hakea rakennuslupia kätevästi netistä.
Miten salaojaremontti toteutetaan?
Salaojitus tehdään uudisrakentamisen yhteydessä perustusten valamisen yhteydessä, mutta remonttikohteissa ja vanhoissa taloissa, kuten esim. rintamamiestaloissa, salaojituksen uusiminen ja perustaminen on iso projekti. Usein kannattaakin ulkoistaa remontti ammattilaisten huoleksi, jotta lopputulos on rakennusmääräysten mukainen ja toimiva. Projekti alkaa aina suunnittelusta. Kohteessa kaivetaan tarvittaessa koekuopat ja tutkitaan millainen maaperä on. Samalla kartoitetaan mistä vesi tontille tulee ja minne se ohjataan sekä tarvittavien materiaalien määrät.
Salaojaremontissa joutuu usein tekemään tontille laajan kaivuun, joten samalla voi pohtia tarvitseeko piha muuta remonttia. Jos kaivurityön teetetään ulkopuoliselta kannattaa samalla kun kaivuri saapuu tontille esim. poistattaa mahdolliset kannot tai kaivaa piharakennuksen pohjat.
Salaojaremontin vaiheet:
- Sokkeli kaivetaan esiin aina anturaan asti. Kaivuussa pitää huomioida maan alla kulkevat sähkökaapelit sekä viemäri- ja vesiputket.
- Sokkeliin tehdään vesieristys (bitumikermi ja/tai patolevy). Kun kyseessä on talo (esim. rintamamiestalo), jossa on eristettävä kellarikerros, laitetaan vesieristeen jälkeen EPS-eristelevy.
- Kaivannon pohjalle laitetaan suodatinkangas, jonka päälle ohut kerros sepeliä. Suojakangas pitää sepelin ja ympärillä olevan maa-aineen erillään.
- Salaojaputket asennetaan sepelipedille niin, että putki on hieman anturan alapuolella. Samalla asennetaan myös sadevesijärjestelmän putket ja tarkastuskaivot.
- Salaoja- ja sadevesiputket yhdistetään omiin tarkastuskaivoihinsa. Tarkistuskaivoista vesi ohjataan putkella edelleen perusvesikaivoon.
- Salaojaputkien päälle laitetaan sepeliä (6-16 mm) aina maanpintaan asti. Sepeliä pitää olla salaojaputkien päällä vähintään 20 cm ja sivuilla 10 cm. Pystysuuntaisesti salaojituskerroksen paksuus on oltava vähintään 20 cm.
- Vaakaroutaeriste asennetaan n. 30-50 cm syvyyteen maanpinnasta. Routaeristeen päälle laitetaan vielä sepeliä.
- Lopuksi piha ja rakennusten vierustat muotoillaan niin, että vesi valuu aina poispäin rakennuksista. Sokkelin viereen tulee jättää vähintään 50 cm turvakaista (kivetystä tai soraa). Puita ei tulisi istuttaa lähelle rakennuksia (etäisyys vähintään 5 m).
Mitä salaojaremontti maksaa?
Salaojaremontti on yksi omakotitalon kalliimmista investoinneista. Hintahaarukka on laaja ja riippuu pitkälti kohteen vaatimuksista, kunnosta ja siitä, kuinka perusteellinen remontti tehdään. Salaojituksen hintaan vaikuttaa mm.
- Talon koko ja perustustapa
- Kuinka syvälle joudutaan kaivamaan (kerrarikerroksen korkeus)
- Tarvittavan uuden maa-aineen määrä (pystytäänkö kiinteistöltä kaivettavaa maata hyödyntämään täyttömaana)
- Joudutaanko maata viemään paljon pois tontilta
- Sadevesijärjestelmän uusinta samalla kertaa
Jos kaivuumatka on n. 40-50 metriä ja salaojituksen yhteydessä uusitaan sadevesijärjestelmä, on urakan hinta yleensä 20 000 - 25 000 €. Vanhojen talojen salaojaremonteissa kannattaa muistaa, että yllätyksiltä harvoin vältytään. Yleistä on esimerkiksi sokkelin ja perustusten vauriot, jotka pitää korjata remontin yhteydessä. Remonttibudjetti kannattaa mitoittaa reiluksi yllättävien kustannusten varalta. Salaojaremontissa työn osuus on merkittävä, joten siinä kannattaa hyödyntää kotitalousvähennys.
Voiko salaojaremontin tehdä itse?
Salaojituksen tekeminen itse ei ole ylitsepääsemättömän vaikeaa ja kustannuksissa voi säästää paljon, jos tietää mitä tekee. Projektin työläin osuus, eli kaivaminen saattaa olla useilla kompastuskivi, sillä lapiolla salaojitusta varten kaivaessa urakka on pienenkin rakennuksen kohdalla iso. Jos tartut toimeen ja toteutat salaojituksen itse, huomioi ainakin nämä asiat:
- Suunnittele huolellisesti ja jos olet epävarma, konsultoi alan ammattilaista. Laske tarkkaan tarvittavien materiaalien, kuten kaivojen, putkien ja liitosyhteiden, määrät ja tee niistä tilaus hyvissä ajoin ennen remontin aloittamista. Selvitä mihin vesi ohjataan tontilla ja hae tarvittavat rakennusluvat.
- Hoida kaivuut tarpeeksi syvälle. Salaojaputket pitää asentaa anturan alarajan alapuolelle ja vähintään 20 cm etäisyydelle rakenteista ja kaivannon seinämästä.
- Tee sokkelin vedeneristys patolevyllä tai bitumikermillä aina anturasta maanpinnan tasolle asti.
- Käytä oikeanlaista sepeliä ja erottele se muusta maa-aineesta suodatinkankaalla.
- Huomioi putkia asennettaessa kaadot. Jotta vesi kulkisi ongelmitta putkissa, tulee kaltevuuden olla vähintään 1 cm / m.
- Sijoita tarkastuskaivot rakennuksen nurkkiin niin, että niiden etäisyys toisistaan on vähintään 5 metriä ja enintään 20 metriä.
- Muista asentaa routaeriste n. 30 cm syvyyteen maanpinnasta ja huomioi suojakaista (vähintään 50 cm) sokkelin viereen. Suojakaistan voi viimeistellä esim. laatalla, kivillä tai soralla.
- Maa pitää muotoilla lopuksi kaltevaksi pois päin talosta.
Mitä tuotteita salaojaremontissa tarvitaan?
Salaojituksessa käytettävät tuotteet ja niiden määrät valikoituvat kohteen koon ja tarpeiden mukaan. Taloon.comista saat laajasti salaojatuotteet eri tuotemerkeiltä. Salaojaremonttiin kuuluu tyypillisesti salaojatuotteiden lisäksi eristeet, tuotteet sokkelin eristykseen, suodatinkankaat ja kiviainekset.
Tuotteita salaojaremonttiin:
- Bitumikermi
- Patolevyt
- Eristeet
- Suodatinkangas
- Sepeli (6-16 mm) tai salaojasora
- Salaojaputket (vähintään Ø 100mm)
- Salaojakaivot
- Sadevesiputket
- Sadevesikaivot
- Rännikaivot
- Perusvesikaivot
Tarvitseeko salaojajärjestelmä säännöllistä huoltoa?
Salaojajärjestelmään kannattaa kiinnittää huomiota tarkastamalla itse muutama asia:
- Salaojan tarkastuskaivosta kannattaa tarkistaa veden pinnan korkeus esim. lumien sulattua keväällä ja syyssateiden alettua. Veden pinta ei saa olla alimman salaojaputken alareunaa korkeammalla. Jos näin on, on salaojaputkistossa tukos tai muuta vikaa.
- Tyhjennä tarkastuskaivon lietepesä (kaivon pohjalla), jos sinne on kertynyt paljon materiaalia (lehtiä, maa-aineita ym.).
Aika ajoin kannattaa testata salaojituksen toimivuus laskemalla vettä ylimmästä salaojakaivosta ja tarkastaa, että vesi virtaa alempaan kaivoon. Jos vesi ei virtaa, saattaa salaojassa olla tukoksia. Tällöin kannattaa ryhtyä toimiin ja tilata salaojajärjestelmän huuhtelu ja huolto, jotta kalliilta vahingoilta vältyttäisiin. Kunnolla tehtyjen salaojien käyttöikä on n. 30-40 vuotta.
